Rakkaudesta tekstiileihin osa 2- MIKÄ TEKEE KANKAASTA EKOLOGISEN?

Koska ykköskiinnostuksenkohteeni muodissa on kestävän kehityksen mukainen suunnittelu, olen tutustunut paljonkin tekstiileiden ympäristövaikutuksiin. Silti aina löytyy uutta opittavaa.  Tässä kirjoituksessa käyn läpi seikkoja, jotka vaikuttavat tekstiiliin ympäristökuormitukseen sekä kerron omat vinkkini siihen, mihin kannatta kiinnittää huomiota kankaiden valinnassa.

Jos et vielä tiedä miksi sinuakin pitäisi kiinnostaa tekstiilit, käy lukemassa tämä aikaisempi postaukseni Rakkaudesta tekstiileihin -Osa 1.

Hyvä kuitu, paha kuitu

Kun alkaa lukemaan tekstiileiden ympäristövaikutuksista huomaa nopeasti, että asiat eivät ole mustavalkoisia. Ei ole yhtä oikeaa vastausta, joka kertoisi ”nämä tekstiilit ovat ekologisia, nämä eivät”.

Käytännössä on kyse siitä, että vaikutuksia tulee tekstiilin koko elinkaaresta. Puuvilla on biohajoavaa, mutta sen tuotantoon tarvitaan rutkasti vettä. Keinokuitu polyesteri vapauuttaa mikromuovia vesistöihin. Villaa taas saadaan kasvihuonepäästöjä aiheuttavasta eläintuotannosta.

 Huomioon otettavia seikkoja riittää. Ei ihme, että tavallisella kuluttajalla voi mennä sormi suuhun vaateostoksilla, kun asiaan perehtyneen suunnittelijankin voi olla vaikea päättää, mikä olisi kokonaisuudessaan ekologisin ratkaisu.

 

Parhaat auttajat tekstiilitiedonjanoon

Onneksi näitä asioita tutkitaan nyt enemmän kuin koskaan ja tietoakin on saatavilla – kunhan tietää mistä etsiä. Asiasta kiinnostuneille Sustainable Apparel Coalitionin -sivuilta löytyy Higg -indeksi, joka on kehitetty näyttämään eri tekstiileiden ympäristövaikutuksia. Indeksistä voi tutkia niin hiilidioksidipäästöjä, vedenkäyttöä kuin haitallisten kemikaalien osuutta eri kankaiden valmistuksessa.

Toinen kätevä apuväline on Made-by:n Environmental benchmark for fibers– taulukko, joka tarjoaa hyvän yleisnäkymän ja luokittelee kuidut eri kategorioihin, ympäristökuormituksen perusteella.

Jotkin brändit ovat myös kehittäneet omia standardejaan ja listauksia suosittavista kuiduista. Filippa K:n listauksesta voi lukea täältä; Make-fibre-choices-simpler.

Kuten aiemmin todettu, asiat eivät ole mustavalkoisia. Esimerkiksi Made-by:n ”pahiskategoriaan” sijoittuva, villa, on Filippa K:n listalla kakkos- (eli ”aika ookoo kuitu”-) kategoriassa. Syy tähän lienee villan puhdistuksessa käytettävät kemikaalit, ja vesistöjen rehevöitymistä aiheuttavien villasta irtoavien rasvojen joutuminen veteen. Lisäksi kyse on kasvihuonepäästöjä aiheuttavasta eläintuotannosta. Filippa K taas luultavasti painottaa villan kierrätettävyyttä ja sitä, että se on sivutuote lihatuotannosta. Lisäksi villakuidusta valmistetut tekstiilit ovat kestäviä käytössä.

Silkkitoukan koteloita.

Tekstiilit kokonaiskuvassa

Yllä mainitut indeksit mittaavat ympäristövaikutuksia mutta ulkopuolelle jää vielä muutama eettinen seikka. Onko hyväksyttävää höyrystää silkkitoukkia kuoliaaksi, jotta saadaan kangasta? Tukeeko villatuotanto lihatuotantoa ja miten lampaita kohdellaan villatuotannossa?

Yllämainitussa indekseissä otetaan kyllä huomioon vaikutukset ihmisiin esim. haitallisten kemikaalien muodossa, tuotantovaiheessa, mutta saako puuvillankasvattaja kunnon korvausta työstään ja saako kankaan kutova nainen tarpeeksi palkkaa ruokkiakseen perheensä?

Jos haluaa valita tekstiilejä kokonaisvaltaisen vastuullisesti pitää siis puntaroida vielä muutamia eettisiä vaikuttajia.

 Tärkeintä vastuullisissa tekstiilivalinnoissa lienee kuitenkin tämä; osta & käytä vain sen minkä tarvitset ja hoida kangasta oikein.

Tuotantovaiheessa ympäristövaikutuksia voi karsia välttämällä leikkuujätettä ja käyttämällä jätteen hyödyksi. Myöskin paino- ja värjäysprosesseissa käytettävät aineet tulee ottaa huomioon. Kuluttajana, koita valita sellainen valmistaja, jolla on läpinäkyvä tuotantoprosessi, jotta voit tarkistaa täyttääkö valmistaja sinun vaatimuksesi vastuullisista tekstiileistä.

Käyttövaiheessa; älä pese liian usein. Valitse ekologinen pesu- ja kuivaustapa, pidennä vaateen käyttöikää korjaamalla esim. reikiä tai irronneita nappeja.

Käytön jälkeen; kierrätä ehjät vaatteet kirpputorilla tai vie second-hand kauppaan. Vie rikkinäiset vaatteet tekstiilikierrätykseen, välillä ketjuliikkeetkin keräävät näitä. Älä heitä vanhoja vaatteita sekajätteeseen!

 

Omat ohjenuorani tekstiilivalinnoissa

Tässä vielä muutama ohjenuora, joita hyödynnän valitessani kankaita;

  • Suosi pellavaa

Pellavan kasvatus vaatii huomattavasti vähemmän vettä kuin puuvilla, eikä sen viljelyssä käytettä yhtä paljon haitallisia kemikaaleja sisältäviä torjunta-aineita. Pellava kasvaa myös pohjoisilla leveysasteillamme, joten pellavasta valmistettu vaate voi parhaimmillaan olla kunnon lähimuotia. Pellava myös kuivuu nopeasti pesun jälkeen, joten energiasyöppöjä kuivausrumpuja ei tarvitse käyttää.

  • Vältä polyesteriä ja muita muovikuituja.

Valtamerissä ei ainoastaan lillu valtavia muovilauttoja vaan juomavedestämmekin löytyy nykyään mikromuovia. Mikromuovia irtoaa muun muassa polyesterivaatteista pesukonepesussa. Kuvallisesti ilmaistuna; ei kannata rynnätä repimään polyesterisia pelihousujaan, mutta uutta ostaessa kannatta harkita kahdesti ennen kuin ostaa polyesteria. Markkinoilta löytyy nykyään myös mikromuovia kerääviä pesupusseja, joissa polyesterivaatteita voi pestä.

  • Valitse 100%:esti yhtä kuitumateriaalia olevia tekstiilejä, sillä sekoitekuitujen kierrättäminen on vaikeampaa kuin vain yhtä kuitua sisältävien tekstiilien. Menetelmiä sekoitekuitujenkin kierrättämiseen kehitetään mutta yleensä tekstiilejä pystyy hyödyntämään parhaiten niiden elinkaaren loppusuoralla, jos ne sisältävät vain yhtä kuitua.
  • Kierrätetty kuitu on lähes aina energiatehokkaampi kuin uusi

Kierrätyskuituja valmistetaan toki monella eri menetelmillä ja niiden ympäristövaikutuksilla on eroa. Jokainen kierrätysprosessi ei ole energiatehokas ja loppujen lopuksi esim. polyesteri on kuitenkin mikromuovia veteen päästävä materiaali, vaikka kierrätetty olisi. Toisaalta runsaalla energialla jo kerran tuotetun polyesterin, kierrättämättä jättämienkin on haaskausta.  Jos valinta on uusien kuitujen ja kierrätyskuitujen välillä kierrätyskuitu on yleensä ekologisempi vaihtoehto. Kierrätyskuidut estävät tekstiilijätteen joutumista kaatopaikalle poltettavaksi ja materiaali saa uuden elämän. Mekaaninen kierrätysprosessi on ekologisempi kuin kemiallinen.

  • Ole utelias ja ota selvää uusista innovaatioista!

 

 

Listaa voisi vielä jatkaa ja tulevaisuudessa tullaan varmasti näkemään yhä enemmän vaihtoehtoja- elämme mielenkiintoisia aikoja.

 

Jäikö sinulla postauksesta käteen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia? Jätä kommentti alle niin perehdyn tekstiileiden saloihin vielä tarkemmin.

Puuvillakuva täältä ja silkkitoukkakuva täältä

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *